Hahaa,

menny aika monta päivää, että on tarkotus ollu avautua, mutta jotenkin jääny. Johtuskohan siitä, että pää käy täysillä päivät, ja sitten ravintolan jälkeen on niin vetämätön olo, että aina mielessään päättää "Huomenna sitte!"

Viikon biisit:

http://www.youtube.com/watch?v=eH1UmMu3R7o

http://www.youtube.com/watch?v=4nxMrRXHqpo

http://www.youtube.com/watch?v=VERMR23-aF4

http://www.youtube.com/watch?v=rMNNDINCFHg

http://www.youtube.com/watch?v=vA1DGClMKNs

No mitäs täällä tapahtui viimesen viiden päivän aikana:

pohjustetaan hieman. Ennen juhannuslomalle lähtöään Apina huomasi, että sitellä on muutamat perustukset väärissä mitoissa. Siten alettiin kaverin kanssa tarkistamaan kuvia(piirrustuksia) ja pari päivää siinä homman ymppärillä painittiin kaikessa hiljaisuudessa. No keskiviikkona ennen juhannusta kerrottiin että meillä on ongelma, ja kerrottiin, että noista toisista foundeista pitää jyrsiä 90 mm pois. Aateltiin(tai siis apina ajatteli) että homma OK. No viime tiistaina oli asiakkaan projektipäällikkö kyselemässä että "for real". Lupasin tarkistaa asian. Seuraavana päivänä oli asiakkaan proku- ja projektipäällikkö + pääsuunnittelutomiston kaverit siinä edessä kysymässä että "really?". kerroin että tämä tieto pohjautuu perustusten mittapöytäkirjaan(mittapistepiirrustus), ja siihen, että meillä kyseisten laitteiden välille vaaditaan X mm korkoeroa. No ei siinä mitään. Tyypit ottaa lunkisti ja asiakas ilmoitaa että he hoitaa uudelleenmittauksen ja sen jälkeen lyödään lukkoon poistettava määrä. No olikohan torstain kun urakoitsijan se fiksumpi(oikeesti hyvä ja asiallinen tyyppi) työmaapäällikkö tulee uuden mittauspöytäkirja  kanssa paikalle. Kyselee että onko ok. Kattelin niitä korkoja siinä huuli pyöreenä ja huokasin ja totesin että poistettava osuus muuttu just 90 mm:stä 130 mm:iin. No arvatkaa mitä sitten seuraa: uudestaan tarkastelua, keskustelua, paperisotaa, allekirjoituksia ja niille perustuksille ei ole edelleenkään tapahtunut mitään. Vähän kyllä arveluttaa ne mittaustuloksetkin. Urakoitisjia mittas tänään toista laitetta ja sen kriittisiä korkoja maamittarin kanssa, ja sitten se kaks metrinen "vulgaari bulgaari" kävi kauhean messun saattelemana heittämässä sen lapun mun nenän eteen missä oli meidän kuva ja mitat ja sitten heidän mittaustuloksensa. En ehtinyt kiitos sanomaan, kun äijä painoi jo ovesta ulos.. No kattelin siinä niitä niitten mittatuloksia. Ei hemmetti. ne oli saaneet mitattua kahden samalla tasolla olevan pinnan koroiksi eri mitat. vetelin punakynää ja otin vatupassin ja mitanauhan ja pikkuisen akkuraamman lasermitan käteen ja kävin ottamassa samat mitat. Jännä juttu että ne oli +- 2 niitä mitä kuvissa mainitaan. Eli mihin täällä sitten usoo...Uskonko siihen että se sama kaveri on nyt mitannut ne perustuksetkaan oikein. Mullakin kumminkin ihan hyvin näitä asennuskokemuksia takana, vaikkakin suomessa.. On sitä oppinu että mittanauha ja vaikka kakkosnelonen on aika hyviä mittavälineitä. Ja tietyt asiat tulee mitattua automaattisesti ja asiat tarkastaa ensin 10 kertaa ennekuin avaa suunsa. No tähänmennessä asiat on tarkastettu 16 kertaa, ja edelleen mitään ei tapahdu. No eihän se mun asia ole. Palvelen asiakasta, ja mielelläni, varsinkin kun kaikki täällä on tosi mukavia paitti se kaksmetrinen urakoitsijan "bigboss". Se pitää mua täydellisenä idioottina, eikä kuuntele mitään, keltään. Se kun on lukenut yliopistossa tekniikkaa...

No tuo ylläoleva kuvastaa täkäläistä "neuvostovaltaisen ajan" päätöksenteon kulkua. Kukaan ei uskalla tehdä ratkaisua, ja asia tarkitetaan monta kertaa, ja sitten siitä puhutaan viikko. Hyvänä esimerkkinä tilanne toiselta laiteasennuskohteelta: Supistuskartion mitoituksessa on tullut virhe ja se on 120mm liian pitkä. No mennään sinne työmaalle, ja mittailen siinä hetken ja lasken vähennyslaskua tulkin tulkkaamana asentajille. Saadan vähän sumplitua hommaa ja lopullinen lyhenystarve on 50mm. Vetäsen markkerilla merkin siihen, mistä kartio poikki ja laippa uudestaan kiinni. Tässä vaiheessa pitää mainita, että paikalliset asentajat ei ole tyhmiä, päinvastoin, ne on tosi teräviä sällejä mittojen suhteen, mutta niillä ei ole oikeutta ottaa kantaa. No se kartio on edelleen lyhentämättä, kun muutos pitää suunnitella(kartio ei ollut meidän suunnittelema, omiin saadaan puuttua). Siten muutos kait pitää hyväksyä jne.

Urakoitsija on rakennusfirma, mistä kertoo pari seikkaa. Ne puhuu senttimetreistä kun minä puhun milleistä. Lisäksi niiden sopimukset on muotoa rahaa/asennettu tuhat kiloa. Tämä tarkoitaa sitä että saitilla on paljon puolivalmiita asennuksia, ja se on vaan aika sekavaa. No meillä ei ole aikatauluvastuuta eikä projektinvetovastuuta.

No noksun kamera alkoi toimimaan viimeviikolla: saatiin kaverin kanssa hyviä kuvia.

oltiin Assarelin ajoneuvohallilla valvomassa, kun ne halusi nätisti avata yhden tasasuuntaajaan laatikon saadakseen tarkistusmittoja:

Niin, tarkoitus oli tosiaan sulkea tuo "arkku" vielä uudestaan...

No huomio siinä herpaantui, kun ei tulkkiakaan ollu mukana, niin otettiin sarja muita kuvia.

Pieniä on pojilla nuo dumpperit(tiedän eivät ole maailman suurimpia, mutta suurin minkä olen livenä nähnyt)

Ulkona paistoi aurinko, ja maisematakin oli komiat. Oli pakko kädä napsimasta kuvia Panagyurishtesta:

Kaupunki on siis tuo punainen mössö taustalla.

Viikon pähkinän vuoro. Mikä on vialla seuraavassa kuvassa:

Vinkki: liittyy ilman virtaukseen... Ensimmäiselle oikeen vastanneelle tarjoan kaljan :)

No viikko meni näissä merkeissä. Lauantaina tehtiin töitä hotellilla ja illalla käytiin hieman kylillä. Mun loppuillan tehtäväksenoi jäi tiedustella se "oikea" yökerho tältä alueelta. Löysin sen tuolta bussiaseman kupeesta viimein, mutta ei auennut kun vasta 24:00. Siinä kävelin pääkatua pitkin ja vertailin terasseja, ja siten tämän kaupungin toisen hotellin kohdalla osui silmiin saksalaisia Thyssen gruppin porukoita. No ei muutakuin tuttavuutta tekemään. Siinä sitten yhteistuumin päätettiin tsekata paikallinen disko. Pojat ei täysin arvostaneet meikän tarjoamia punkkukolia, mutta muuten olivat oikeasti mukavaa sakkia. Kiitos Michael ja Sebastian:

No sunnuntaina podettiin taas elämää suurempaa krapulaa. Olihan siellä joku tyttökin ollut tyrkyllä, mutta poikien kiinnostus ei ollut kuulemma riittänyt :D

No tällä viikolla on käsitelty samoja asoita kuin viime viikolla. Alkaa olemaan tuttua. Ilman henkseleiden paukuttelua pitää sanoa että yksi asia lämmittää apinan mieltä: kaikki paitsi se kaksmetrinen bulgaari on olleet iloisia mun täällä olosta, ja apinan työpanosta on kehuttu kovasti.

Ja sitten päivän päätteeksi päivän biisi:

http://www.youtube.com/watch?v=QzXGdy8Et30

 

hyvää yötä, ja kiitos niille, jotka olette vaivautuneet mun "titliyksiä lukemaan" :)